Asterix ja ahneutta alpeilla

09.04.2015 Tri Tuomio

Asterix ja alppikukka? Miksi ihmeessä ei Asterix Helvetiassa? Toisaalta onhan se kenties ymmärrettävääkin, miksi Sanomalla ei aikoinaan haluttu nimetä tätä albumia alkuperäiselle uskollisesti. Helvetia kun ei varmaankaan monelle tuo mieleen Sveitsiä, vaan erään toisen vähemmän viileän paikan, jonka esiintyminen sarjakuva-albumin kannessa olisi saattanut karkottaa kohdeyleisöä ihan kirjaimellisestikin…

Asterix16

Helvetia olisi siis saattanut antaa väärän signaalin esimerkiksi lapsenlapsilleen lahjaa etsiville isovanhemmille. Tai ehkä signaali olisi ollut aivan oikea, sillä jo sivulla 7 tarjoillaan näkymiä roomalaisista orgioista. Tosin ihan lapsillekin sallittuja näkymiä, sillä kyseessähän ovat luonnollisesti ylettömät syömingit, eli bakkanaalit. Mässäilyn jälkeen päästäänkin käsiksi itse tarinaan. Ahne ja kavala kuvernööri myrkyttää Caesarin rahainvartija Claudius Antabuksen, joka kutsuu avukseen Akvavitixin. Vastalääkkeeseen tarvitaan alppiruusua, joten Asterix ja Obelix lähetetään Helvetiaan sellaista etsimään.

AAK1

Luvassa on pian lisää orgioita, sillä Genavaa hallitsevat roomalaiset, mutta tällä kertaa herkkuvalikoimaan kuuluu fondue, jonne pudotetuista leipäpaloista on pudottajalle tiedossa ikäviä ja alati kovenevia rangaistuksia. Kun Tri Tuomio luki tätä albumia muksuna, niin juuri tämä juustoinen väkivaltahuumori toimi parhaiten. Nyt tasoja avautuu moninkertaisesti enemmän.

AAK2

Koska kyseessä on avartavasti matkaileva Asterix-albumi, niin peruskuvioon kuuluu kansallisille erityispiirteille naureskelu. Tosin sveitsiläisten siisteydelle ja säntillisyydelle irvailu ei ole kovin rumaa naureskelua. Pankit, alppitorvet, jodlaus ja käkikellot saavat myös oman osansa René Goscinnyn ja Albert Uderzon veistelystä. Varsinaisena teemana tässä albumissa on kuitenkin ahneus ja ylettömyys, joten vankimmin pilkkakirves rouhii ahmatteja ja veronkiertäjiä. Vuonna 1970 Ranskassa ilmestynyt Asterix on siis hienosti ajan hermolla tämän päivän Suomessa ja jälleen kerran hyvien puolella.

AAK3

Tätä Asterixia uskaltaa siis suositella kaikille ja kaikenikäisille. Sydän ja sanoma ovat tässä albumissa paikallaan, vaikka väkivallan määrä uhkaakin tunkea hernettä sisäisen kukkahattutätini sieraimeen. Väkivalta on hauska ja toimiva ongelmanratkaisutapa ainoastaan fiktioissa. Muutoin ei muita muksita, ellei se tapahdu kehässä tai tatamilla. Tri Tuomion sisäinen kukkahattutäti on nyt puhunut. Mars kirjakauppaan! Se aikaisempi painos on kuitenkin jo riekaleiksi lueskeltu…

AAK4

Asterix ja alppikukka nyt kirjakaupoissa ja sarjakuvan erikoisliikkeissä!