Kourallinen hulluutta ja dynamiittia

17.04.2020 Tri Tuomio

Pilvien välistä kurkisteleva Aurinko haittaa tämänkin blogikirjoituksen naputtelua, joten napataanpa tästä kaikelle elämälle välttämättömästä kaasupallosta ilmiselvin aasinsilta aavikkotunnelmointien hehkutteluun, ja otetaan ihmeteltäväksi ja esiteltäväksi kevään 2020 Maxi-Tex Mojaven autiomaa!

Kyseessä on kahden tarinan kattaus, ja leijonanosan sivuista varastava Mojaven autiomaa kellottaa pituutta hieman reilut 200 sivua. Jyhkeä sivumäärä käytetään jälleen kerran osaavasti hyväksi. Esimerkiksi konnakatraassa riittää ihmeteltävää, sillä pääkonna Maelstromilla on peräti seitsemän kätyriä. Ja tämä revohka on sen verran eksentristä sakkia, että tämän tarina on mittatilaustyönä tehty kaikille hyvällä tavalla kahjojen lännenelokuvien ystäville. Eli jos Keoma ja El Topo aiheuttavat miellyttävää värinää sydänalassa, niin kannattaa klikata tämä pokkari ostoskoriin.

Ei muuten ole lainkaan ihme, että runsas sivumäärä ei sisällä tyhjäkäyntiä tai turhaa toiminnan paisuttelua – käsikirjoittaja Gianfranco Manfredi on nimittäin todella kokenut monilahjakkuus kirjoitushommien saralla. 70-luvulla mies elätti itsensä laulaja-lauluntekijänä, mutta 80-luvun koittaessa kitara vaihtui kirjoituskoneeseen. Siitä lähtien mies on takonut romaanien lisäksi käsikirjoituksia sekä televisioon että sarjakuvakustantamoille. Texiäkin löytyy ceeveestä jo entuudestaan. Kaiken nähnyt ja tehnyt kehäkettu siis kyseessä. Tämä tarinan aisaparina hänellä on Alessandro Nespolino, joka ehti syntyä pari vuotta ennen Manfredin ensimmäisen äänilevyn julkaisua. Texin lukijoilla tuttu tekijä hänkin.

Tämäkin tarina on spoilailematta paras, mutta availlaanpa peruskuviota kevyesti. Maelstromin päsmäröimä konnakatras on vankilasta karattuaan vallannut vanhan kultakaivoksen, ja siinä sivussa he ovat muun muassa terrorisoineet lähistön intiaaneja ja pistäneet Pinkertonin agentin päiviltä omalta kannaltaan liiankin näyttävästi.

Konnakatras saa kimppuunsa kokemattomia nuoria intiaanisotureita, vihaisen vankilanjohtajan ja pari kuuluisaa Texasin rangeria. Soppa sakenee lukijan lähes huomaamatta melkoisen maukkaaksi, ja sattumia piisaa siihen malliin, että kenties kyseessä onkin pataruoka eikä keitto ensinkään.

Hiiviskelyn, väijymisen ja taktikoinnin ystäville tämä tarina on herkkua, mutta pauketta ja räjähdyksiäkin on luvassa. Texin ja Kitin savottaa ei tehdä liian helpoksi, eli konnillakin on lupa olla ovelia ja onnekkaita. Kuten tuli jo mainittuakin, niin suosittelemme tätä seikkailua eritoten tavallista hapokkaampien konnien ystäville. Ja vaikka tässä on nyt kasattu gloriaa Manfredin harteille, niin komeasti se Nespolinokin tykittelee. Vuoden 2020 Tex-parhaimmistoa? Kenties!

Bonellilla on osattu valita tämän Maxin kakkostarinaksi juuri passeli veto. Viimeinen juna Stonewellistä palauttaa buutsit maankamaralle uskottavuuden rajamailla leikitelleen Manfredin ilotulituksen jälkeen.

Toisin kuin moniosaaja Manfredi tämän tarinan kirjoittanut Tito Faraci on sarjakuvien erikoismies. Sulkina hatusta löytyvät Aku Ankka, Mikki Hiiri, Hämähäkkimies ja Kapteeni Amerikka. Taiteesta vastaa Yannis Ginosatis, joka hänkin on useamman Tex-seikkailun veteraani. Ensikertalaisia emme pääse siis ihmettelemään tämän Maxin sivuilla.

Kuten jo tuli todettua, niin Faraci ja Ginosatis pistävät peliin hyvinkin perinteisen lännenseikkailun. Avarat aavikkomaisemat vaihtuvat havumetsiin ja valtava avokaivos hirsimökkeihin. Peruskuviokin on lukemattomista lännenelokuvista tuttu junan odotteleminen yhdistettynä vääjäämättömästi lähestyvään konnalaumaan.

Ja niinhän siinä tietenkin käy, että vankikuljetus ei mene aivan Texin ja Kitin käsikirjoituksen mukaan. Sen sijaan herrat pääsevät pakenemaan ylivoimaista konnasakkia pienen karkulaisryhmän kanssa, jonka sisäisistä jännitteistä revitään mukavasti draamaa, eli lukijalle ei jätetä mahdollisuuksia purnata sattumien puutteesta tämänkään seikkailukeitoksen suhteen.

Perinteiseen tapaan ammukset eivät ole keneltäkään ihan heti loppumassa, ja dynamiittivarastokin osuu näppärästi pakomatkan varrelle. Texin suhteen allekirjoittaneella on (häiritsevän?) usein tapana luvata paljon pauketta pikkurahalla, ja tämä sääntö pätee tälläkin kertaa. Lämmin suosittelu kaikille toimintasarjakuvan ystäville. Jos sijoittaa yhteen Tex-tuotteeseen per vuosi, niin tässä on tarjolla varsin mainio yksilö!

Maxi-Tex Mojaven autiomaa löytyy sarjakuvakaupoista kautta maan!