Asterix

Asterix on yksi eurooppalaisen huumorisarjakuvan kirkkaimmista kruununjalokivistä. Asterixin, Obelixin ja Idefixin hahmot ovat tuttuja kaikille suomalaisillekin. René Goscinnyn ja Albert Uderzon luomien hahmojen seikkailuja on myyty kymmeniä miljoonia albumeita ympäri maailman. Nykyisin Asterixin seikkailuja työstävät Jean-Yves Ferri ja Didier Conrad, joten pienen gallialaisen kylän vastarinta roomalaisia jatkuu täysin voimin.

Asterixin seikkailut käynnistyivät vuonna 1959, kun albumi Asterix gallialainen näki päivänvalon. Suomessa Asterixin maihinnousua odotettiin vuoteen 1969, jolloin Asterix ja Kleopatra aloitti Asterix-albumien marssin suomalaistenkin sydämiin. Asterix gladiaattorina seurasi jo samana vuonna, ja muut klassikot pian perästä.

Klassikko onkin oikea sana kuvaamaan koko joukkoa Asterix-albumeita. Fanien listauksissa kymmenen parhaan albumin kärkeen on usein enemmän kuin kymmenen tarjokasta. Jumaltenrannan nousu ja tuho, Asterix legioonalaisena, Asterix Korsikassa, Asterix ja ennustaja… lista on pitkä ja lystikkäitä seikkailuja täynnä.

Asterix ja kumppanit ovat vierailleet myös monessa maassa ja ympäristössä. Sankarit ovat seikkailleet muun muassa viikinkien seurassa, olympialaisissa, Espanjassa, Belgiassa, Britanniassa, Intiassa ja Amerikassa. Goscinnyn terävän tarinoinnin ja Uderzon osaavan viivan myötä hahmot ovat kotonaan kaikkialla, ja lempeät karikatyyrit eri maiden ja kansojen ominaispiirteistä ovatkin yksi syistä sarjan universaalille suosiolle. Asterixia on eri kielten lisäksi julkaistu myös näiden eri kielten murteilla, muun muassa savoksi.

Sarjan tulkinta antiikista ja esihistoriallisista heimoista ei ole historiallisesti tarkka, vaikka moni vannookin Asterixin yleissivistävän vaikutuksen nimiin. Tutuiksi tulevat kuitenkin todellisetkin historialliset merkkihenkilöt, kuten Julius Caesar, Vercingetorix, Brutus, Kleopatra ja monet muut. Albumeissa riittää myös tuttuja julkkiksia bongattavaksi: sarjakuvantekijöitä, poliitikkoja, näyttelijöitä ja muusikoita, mutta vierailijoiden tunnistaminen ei koskaan ole huumorin toimivuuden ehtona, vaan tarjolla on ainoastaan lisähauskuutta.

Asterixien huumorin ikuisen toimivuuden takaavat tekijöiden tarkka silmä inhimillisille heikkouksille ja pitelemätön kyky kehittää hauskuutta muoti-ilmiöihin lankeamisesta, oman edun tavoittelusta, vallanhalusta ja ahneudesta. Vakavien teemojen salavihkaisen pyörittelyn lisäksi tekijät ovat myös mestareita keksimään erilaisia tapoja huudattaa hahmojaan, roomalaisten kolhimista ja irtaimistojen rikkomista unohtamatta. Kielellinen ja visuaalinen ilotulitus on Asterixeissa jatkuvaa. Sarja soveltuu senkin myötä hyvin monenikäisille ja -tasoisille lukijoille. Nuorisolle tarjoillaan fyysistä komedia, aikuisille sattuvaa satiiria.

Pienen gallialaisen kylän sisäinen riitaisuus todistaa, että tekijät osaavat naapurikansojen lisäksi nauraa myös omilleen. Kyseisen kylän hahmoista monet ovat meille kaikille tuttuja: Akvavitix, Aladobix, Idefix ja Trubadurix etunenässä. Tuoreimmassa albumissa Vercingetorixin tytär käynnistellään varovaisesti hahmogallerian sukupolvenvaihdosta.

Asterixin merkitys eurooppalaiselle sarjakuvalle ja viihteelle on mittaamaton. Tästä toimivat esimerkkeinä lukuisat animoidut (mm. Asterix ja viikingit, Asterix ja taikajuoman salaisuus) ja näytellyt (mm. Asterix ja Obelix: Tehtävä Kleopatra, Asterix ja Obelix Britanniassa) elokuvat, joista osa perustuu klassikkoalbumeihin ja osa on omia itsenäisiä seikkailujaan. Sarjan suosiota alleviivaa myös Pariisin lähellä sijaitseva Parc Astérix, joka on yksi Euroopan suosituimmista matkakohteista.

Ihka uutta Asterixia on jatkossakin luvassa, mutta pidämme huolen siitä, että klassikotkin löytyvät kirjakauppojen ja Lehtipisteiden hyllyiltä sekä pehmeä- että kovakantisina laitoksina.

Järjestä

Aakkosjärjestys
Halvin ensin
Kallein ensin
Suosituin ensin
Uusin ensin